Että tämä elämä on joskus vaikeaa. Olin eilen työhaastattelussa. Paikka
olisi kaupungin organisaatiossa ja mahdollisuutena olisi luoda aivan
uutta, toimia oman työnsä sisällön kehittäjänä ja esimiehenä.
Haastattelussa halusin olla rehellinen, joten kerroin, että olen
luvannut tämän projektin päätyttyä siirtyä takaisin vanhaan työhöni.
Vanhasta työstä minulle on tarjottu uusia haasteita ja työkaverit
odottavat jo innolla, että tulen takaisin. Mutta tämä uusi
työmahdollisuus... Mahdollisuuksia edetä uralla, kouluttautua, loistava
palkkaus, itse määrittelet, mitä teet.. Mahdollisesti jäykkä
organisaatio, työkavereiden keski-ikä noin 50v, itsenäinen työ aina
määrättömään vapauteen saakka...
Haastattelun jälkeen minua pyydettiin ilmoittamaan nukuttuani yön yli,
ottaisinko tämän työn vastaan, jos sitä minulle tarjottaisiin. Kohta
pitäisi ilmoittaa. Eniten mua kai pelottaa, että tulee tehtyä
samanlainen virhevalinta, kuin mitä tämä vuoden projekti on ollut. Ja
tietty se mietityttää, että ollaan jo vanhan paikan työkavereiden
kanssa suunniteltu ensi vuotta.
Osaisiko joku sanoa, mitä tällaisessa tilanteessa pitää tehdä? Tiedän,
tiedän, että päätös on yksin minun mutta olisi kiva kuulla
mielipiteitä. S:n kanssa tästä on puhuttu mutta yhä vielä mä tätä
haluan jauhaa. Niin ja vaikka ilmoittaisin, että olen kiinnostunut,
niin en mä välttämättä sitä paikkaa saa. Se täytyy muistaa.
tiistai, 22. marraskuu 2005
Kommentit