Voi taivas!! Että voi ihminen olla
tyhmä. että voi ihmistä harmittaa! Mä olen aivan juntti! Niin siis
kaipaisitte varmasti jotain selitystä...Noh, täältä tulee, varautukaa
kokemaan massiivista myötähäpeää...
Maanantaina S:stä ei sitten kuulunut uudelleen kuin illalla, kun hän laittoi perinteisen Hyvää yötä-viestin. Viestissä oli tietenkin oikein söpösti ripoteltu kulta ja rakas sanaa. No minä kun olin saanut itseni ärsytettyä oikein vihaiseen kuntoon, niin vastasin jotenkin lakonisesti ja ilman näitä meille jo perinteeksi muodostuneita hellittelysanoja. Viestissä vielä sovittiin, että nähdään tiistaina illalla ja katsotaan linnanjuhlia. No, minä otin tästäkin viestistä nokkiin, mieshän ei halua nähdä vapaapäivänään kuin illalla! Pyh ja pyh ja olin tosi huonolla päällä. Itsenäisyyspäivänä heräsin suht aikaisin ja touhusin kaikenlaista. Iltapäivään mennessä S:stä ei ollut kuulunut mitään, joten mä päätin soittaa hänelle. No, hän vastasi reippaasti ja kertoi remppaavansa kämppäänsä. No minä sitten hänelle ilmoitin, että olen hänelle vihainen. Mies oli aivan ulkona kuvioista, mistä minä nyt olen vihainen. Minä kaadoin siinä luurissa kaiken itutukseni hänen päälleen, miksi me ei olla yhdessä, kun on vapaapäiväkin, miksi hän ei halua olla mun seurassa, miksi kaikki muut pariskunnat ovat yhdessä jne.Mies oli aivan ulkona, kysyi, että tuleeko hän nyt sitten mun luokse, johon minä, että ei kun jatkat remonttia. puhelussa vielä puhuttiin siitä, miten oli sovittu, että nähdään illalla ja katsotaan juhlia.
Puhelun jälkeen, vaikka ei mitään sovitukaan, mulla oli parempi olo, olin päästänyt höyryjä pihalle. no, iltäpäivän sitten odottelin, että tulisi ilta ja nähtäisiin. Linnanjuhlat alkoivat eikä herrasta kuulu mitään. Mä sitten laittamaan viestiä ja hän vastaa, että sai sellaisen käsityksen, etten halua olla hänen seurassaan!! Haloo, mähän juuri valitin, kun ei olla yhdessä!! No, kun sanoin, että haluisin olla tämän kanssa, niin hän sitten tuli mun luokse ja jatkoimme keskustelua aiheesta.
Se myötähäpeäosuus alkaa tästä. Loppujen lopuksi, kun kuuntelin S:n näkökulman juttu meni näin: Sunnuntaina puhelin oli simahtanut lopullisesti ja hän oli siksi käynyt mun oven takana mutta en ollut paikalla. oli myös odotellut mua kotonaan mutta minua ei kuulunut. Maanantaina olisi halunnut musta seuraa mutta mä olin jo sopinut suliksen (hän olisi perunnut treeninsä, jos mä olisin perunnut suliksen). Maanantaina olisi voinut tulla treenien jälkeen mulle, jos olisi tiennyt, että olen hereillä. Tiistaina olisi kaivannut, että minä olisi kysynyt, vietetäänkö päivääkin yhdessä. Illalla oli loukkaantunut, kun olin hänen mielestään suuttunut syyttä.
Että näin ja jotta oloni olisi tarpeeksi kurja, tuli eilen illalla viesti Hyvää yötä ilman mitään hellittelynimeä...Mä kyllä vastasin viestillä, missä uudelleenkin pyysin anteeksi kökköilyjäni ja kutsuin häntä tutusti Klutaksi (ei tossa ole kirjoitusvirhettä, se kirjoitetaan noin).
Nyt siis mua ottaa päähän ihan älyttömästi, tiistain rakas ja kulta viesteistä ollaan nyt tässä tilassa. Mun täytyy nyt keksiä jotain kivaa ja käytöstäni hyvittelevää. Ideoita? Mä ajattelin ehdottaa, että mentäisiin perjantaina vaikka syömään yhdessä. Että mä olen tyhmä.
No, elämä jatkuu.
Töitä jäljellä tämä päivä mukaan laskien 3 päivää!!
Maanantaina S:stä ei sitten kuulunut uudelleen kuin illalla, kun hän laittoi perinteisen Hyvää yötä-viestin. Viestissä oli tietenkin oikein söpösti ripoteltu kulta ja rakas sanaa. No minä kun olin saanut itseni ärsytettyä oikein vihaiseen kuntoon, niin vastasin jotenkin lakonisesti ja ilman näitä meille jo perinteeksi muodostuneita hellittelysanoja. Viestissä vielä sovittiin, että nähdään tiistaina illalla ja katsotaan linnanjuhlia. No, minä otin tästäkin viestistä nokkiin, mieshän ei halua nähdä vapaapäivänään kuin illalla! Pyh ja pyh ja olin tosi huonolla päällä. Itsenäisyyspäivänä heräsin suht aikaisin ja touhusin kaikenlaista. Iltapäivään mennessä S:stä ei ollut kuulunut mitään, joten mä päätin soittaa hänelle. No, hän vastasi reippaasti ja kertoi remppaavansa kämppäänsä. No minä sitten hänelle ilmoitin, että olen hänelle vihainen. Mies oli aivan ulkona kuvioista, mistä minä nyt olen vihainen. Minä kaadoin siinä luurissa kaiken itutukseni hänen päälleen, miksi me ei olla yhdessä, kun on vapaapäiväkin, miksi hän ei halua olla mun seurassa, miksi kaikki muut pariskunnat ovat yhdessä jne.Mies oli aivan ulkona, kysyi, että tuleeko hän nyt sitten mun luokse, johon minä, että ei kun jatkat remonttia. puhelussa vielä puhuttiin siitä, miten oli sovittu, että nähdään illalla ja katsotaan juhlia.
Puhelun jälkeen, vaikka ei mitään sovitukaan, mulla oli parempi olo, olin päästänyt höyryjä pihalle. no, iltäpäivän sitten odottelin, että tulisi ilta ja nähtäisiin. Linnanjuhlat alkoivat eikä herrasta kuulu mitään. Mä sitten laittamaan viestiä ja hän vastaa, että sai sellaisen käsityksen, etten halua olla hänen seurassaan!! Haloo, mähän juuri valitin, kun ei olla yhdessä!! No, kun sanoin, että haluisin olla tämän kanssa, niin hän sitten tuli mun luokse ja jatkoimme keskustelua aiheesta.
Se myötähäpeäosuus alkaa tästä. Loppujen lopuksi, kun kuuntelin S:n näkökulman juttu meni näin: Sunnuntaina puhelin oli simahtanut lopullisesti ja hän oli siksi käynyt mun oven takana mutta en ollut paikalla. oli myös odotellut mua kotonaan mutta minua ei kuulunut. Maanantaina olisi halunnut musta seuraa mutta mä olin jo sopinut suliksen (hän olisi perunnut treeninsä, jos mä olisin perunnut suliksen). Maanantaina olisi voinut tulla treenien jälkeen mulle, jos olisi tiennyt, että olen hereillä. Tiistaina olisi kaivannut, että minä olisi kysynyt, vietetäänkö päivääkin yhdessä. Illalla oli loukkaantunut, kun olin hänen mielestään suuttunut syyttä.
Että näin ja jotta oloni olisi tarpeeksi kurja, tuli eilen illalla viesti Hyvää yötä ilman mitään hellittelynimeä...Mä kyllä vastasin viestillä, missä uudelleenkin pyysin anteeksi kökköilyjäni ja kutsuin häntä tutusti Klutaksi (ei tossa ole kirjoitusvirhettä, se kirjoitetaan noin).
Nyt siis mua ottaa päähän ihan älyttömästi, tiistain rakas ja kulta viesteistä ollaan nyt tässä tilassa. Mun täytyy nyt keksiä jotain kivaa ja käytöstäni hyvittelevää. Ideoita? Mä ajattelin ehdottaa, että mentäisiin perjantaina vaikka syömään yhdessä. Että mä olen tyhmä.
No, elämä jatkuu.
Töitä jäljellä tämä päivä mukaan laskien 3 päivää!!
Kommentit