Vihdoinkin ehdinkirjoittelemaan kuulumisia tänne blogiinkin. Vanhassa "uudessa" työpaikassa onkohta takana 30 päivää ja hetkeäkään en ole katunut. Kyllä se vaan oli Luojan lykky, että otin täältä vain virkavapaata enkä lopareita. Työyhteisö on ottanut palaajan mukavasti vastaan ja ennen kaikkea, mulla on ollut tekemistä ja aamuisin töihin lähteminen ei ole kurjaa. YES!!

S:n kanssa on mennyt loistavasti ja nyt sitten hiukan vähemmän loistavasti. Tapeltiin viikonloppuna oikein kunnolla ja ei olla kovinkaan paljon puhuttu sen jälkeen. Minä otin kierroksia siitä, kun hänen kaverinsa vaimo höpötteli mulle ummet ja lammet S:n ex:stä. Siis minua harmitti se, että miten toinen viitsii puhua mulle toisen entisestä. Sanoin tästä sitten S:lle ja hän suuttui mulle ihan silmittömästi, koska sanoin "etten voi ymmärtää kavereitasi, miksi he puhuvat mulle ex:stäsi". No, S luuli, että haukun hänen kavereitaan eikä tajunnut, että mua ärsyttää kuullä hänen eksästään jatkuvasti (nyt jo käynyt pari kertaa). No siinä sitä sitten väännettiin koko yö ja ilmeisesti vieläkin hän on loukkaantunut, vaikka itsekin myönsi, että olenaina tullut toimeen hänen kavereidensa kanssa. Vähän olen tässä miettinyt, että onko tällaisessa mitään järkeä, että viikko menee siihen, että toinen leppyy. Itse kun haluisin unohtaa koko jutun, kun se on käsitelty. No, this is life.

Eipä tällä kertaa enempää. Toivottavasti ehdin kirjoittelemaan tänne useammin (=